Earth Charter in Action

Earth Charter in Action

Earth Charter - kansalaisliike – Suomi

 
 
Earth Charter - mikä se on?

Kestävän kehityksen peruskirja (engl. Earth Charter) on julistus, johon on koottu oikeudenmukaisen, kestävän ja rauhanomaisen nyky-yhteiskunnan rakentamiseen tähtäävät eettiset perusperiaatteet. Sen avulla yritetään herättää ihmisissä uudenlainen käsitys maailmanlaajuisista riippuvuussuhteista ja yhteisvastuusta koko ihmiskuntaa, kaikkia eläviä olentoja ja tulevia sukupolvia sekä näiden hyvinvointia kohtaan. Julistus on toiveikas näkemys tulevaisuudesta ja samalla kehotus toimintaan.

Kestävän kehityksen peruskirjan tärkein päämäärä on siirtyminen kestävän kehityksen mukaisiin elintapoihin ja kestävän inhimillisen kehityksen tukeminen. Ekologinen koskemattomuus on yksi pääteemoista. Peruskirja perustuu kuitenkin ajattelutapaan, jonka mukaan luonnonsuojelu, köyhyyden poistaminen, oikeudenmukainen talouskehitys, ihmisoikeuksien kunnioitus, demokratia ja rauha ovat erottamattomasti yhteydessä toisiinsa. Siksi se esittelee uudenlaisen, kattavan ja yhtenäisen eettisen ohjeiston, jonka avulla pyritään kohti kestävää tulevaisuutta.

Kestävän kehityksen peruskirja on syntynyt vuosikymmenen kestäneen maailmanlaajuisen ja kulttuurienvälisen, yhteisiä päämääriä ja jaettuja arvoja koskevan vuoropuhelun tuloksena. Projekti alkoi Yhdistyneiden kansakuntien aloitteena, mutta sen kehittämistä jatkettiin ja se saatettiin lopulliseen muotoonsa maailmanlaajuisen kansalaisliikkeen voimin. Kestävän kehityksen peruskirjan komitea, joka on riippumaton kansainvälinen toimija, viimeisteli ja lanseerasi peruskirjan osana kansalaisliikettä vuonna 2000.

Kestävän kehityksen peruskirjan luonnostelu oli ennennäkemättömän syrjimätön ja yhteisöllinen prosessi kansainvälisten julistusten historiassa. Prosessin luonne on tärkein perusta peruskirjan oikeutukselle ohjaavana eettisenä ohjeistona. Asiakirjan oikeutusta lisää entisestään se, että yli 4 500 järjestöä on allekirjoittanut sen. Allekirjoittaneiden joukossa on monia hallituksia ja kansainvälisiä organisaatioita.

Tämän oikeutuksen valossa yhä useammat kansainväliset juristit tunnustavat, että kestävän kehityksen peruskirja on saavuttamassa ns. soft law -asiakirjan aseman. Soft law -asiakirjoja, kuten ihmisoikeuksien yleismaailmallista julistusta pidetään moraalisesti niitä valtioiden hallituksia velvoittavana, jotka ovat hyväksyneet ja allekirjoittaneet sen, vaikkei dokumentti olekaan laillisesti sitova. Usein ne kuitenkin muodostavat perustan varsinaisen lainsäädännön kehittymiselle.

Kestävän kehityksen peruskirja haastaa meitä pohtimaan arvojamme ja tekemään parempia valintoja, sillä juuri nyt ajattelutavoissamme ja elämäntyylissämme on pikaisesti tapahduttava suuria muutoksia. Se kannustaa etsimään yhdistäviä tekijöitä erilaisuuden seasta ja tukemaan uudenlaista globaalia etiikkaa, joka yhdistää jatkuvasti kasvavaa joukkoa ympäri maailmaa, koska kumppanuus on yhä tärkeämpää. Peruskirja toimii arvokkaana koulutusvälineenä aikana, jolloin kestävään kehitykseen liittyvästä koulutuksesta on tullut elintärkeää.